PATE MUSTAJÄRVI: MUSTA
(Julkaisu 19. 5. 2010)

Syyskuussa vuonna 2003 71-vuotiaana yläkerran kantri-orkesteriin poistunut Johnny Cash oli amerikkalaisen kantrin ja juurimusiikin suuri legenda, karismaattinen ja vakuuttava tulkitsija, elämää suurempi ääni. Köyhistä ja rankoista oloista lähtöisin olleen tekijän levytysura käynnistyi 1950-luvun puolivälissä. Sam Phillipsin legendaarisen maineen saaneilla Sun-studioilla Memphisissä Tennesseessä syntyivät lukuisat sittemmin klassikoksi muodostuneet kappaleet, kuten suomalaisten kovasti rakastama "I Walk The Line", jonka mukaan nimetty elokuva muutama vuosi sitten kertasi ansiokkaasti suuren mestarin elämän ja uran alkuvaiheita. Elokuva toi esiin myös vaikeudet, joita Johnnylla oli erilaisten nautintoaineiden ja kemikaalien kanssa. Hän kuitenkin selätti ongelmat, jätti huumeet ja lähes vertaansa vailla oleva ura esiintyvänä ja levyttävänä artistina jatkui kaikenkaikkiaan kuudella eri vuosikymmenellä. Klassikkolevytyksiä syntyi kaikkina näinä vuosina. Johnnyn ura sai Rick Rubinin tuottamien "American Recordings" -sarjan levytysten myötä vielä komean loppunousun. Vavahduttavat tulkinnat ja usein yllättävätkin kappalevalinnat tekivät suuren vaikutuksen, ja vuonna 1994 käynnistynyt Amerikan äänite-sarja nosti mestarin jälleen kerran suuren yleisön tietoisuuteen ja myyntilistoille kaikkialla.

Pauli "Pate" Mustajärvi puolestaan on Suomirockin ikoni, ikuinen Ikurin roku ja laulaja Jumalan armosta, ja on tehnyt pitkää ja ansiokasta uraa sekä Popedan keulakuvana että lukuisten sooloprojektien merkeissä jo 1970-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta saakka.

Nyt on ilmestynyt Mustajärven "Musta", joka pitää sisällään yllättävän yhdistelmän; Mustajärvi ja The Man In Black kohtaavat. Albumi on kunnianosoitus Johnny Cashille ja tämän elämäntyölle. Kaikki materiaali on joko Johnnyn säveltämää tai ainakin levyttämää ja tunnetuksi tekemää. Ennakkoon ajatus yhdistelmästä yllätti ja jopa herätti lieviä epäilyjä. Vaan kaikki epäilyt osoittautuivat turhiksi, nyt levy on kuultu, homma toimii ja tekee vaikutuksen. Ei voi kuin todeta, että yhdistelmä Pate ja Cash on kertakaikkisen luonnikas ja jopa nerokas! Niin luonteva kattaus on kyseessä, että nyt melkein ihmettelee, että miksi tätä ei keksitty ja tehty jo aikaisemmin! Iso kiitos ja syvä kumarrus suomalaisille Cash-faneille, jotka idean saivat ja uskalsivat sitä Paulille ehdottaa.

"Se oli suomalainen Johnny Cash-fan club, joka otti meikäläiseen yhteyttä. He lähettivät mulle kaikki Cashin levyt ja ison pinon suomennoksia, joita olivat itse tehneet. Saatekirjeessä luki, että nyt sun pitää tehdä tällainen levy. En ollut Johnny Cashia kuunnellut pitkiin aikoihin, mutta muutaman kuukauden ajan kuuntelin niitä levyjä oikein kunnolla ja kattelin niitä käännöksiä. Innostuin ja tuumasin, että tämähän voisi olla hyvä idea. Siinä vaiheessa kuitenkin tehtiin tämä meikäläisen Juicen biisejä sisältänyt albumi. Kun sen äänitykset olivat loppusuoralla, Viitasen Jani otti vähän väliä puheeksi, että tehdään nyt myös se Cash-levy, ja lupasi hoitaa kaiken, tuottaa levyn, hankkia soittajat, järjestää kaiken, ja sanoi vielä että "sun ei tarvitse kuin laulaa". Tuumasin, että toihan onkin helppoa hommaa, ja näin sitten tehtiin. Jupon (Juppo Paavola, rummut) ja Villen (Ville Rauhala, basso) olin aiemmin muutaman kerran tavannut, mutta Riston (Risto Klemola, kitara) tapasin vasta silloin ensimmäisen kerran. Sitten mentiin studioon, ja olin ihan äimänä, kun nää alkoi soittamaan. Ajattelin vain, että voi perkele, onpa tämä hienoa!" Näin kertoo Pate Mustajärvi "Mustan" syntyprosessista.

"Musta" on syntynyt onnellisten tähtien alla. Kaikki on mennyt nappiin, levy on täysosuma, jolla huteja ei ole. Perustrion soitto on muhevaa ja svengaa kuin tauti omintakeisella tavallaan. Sovitukset tekevät kunniaa alkuperäisille, mutta eivät onneksi kuitenkaan orjallisesti. Vapauksia on otettu, ja esimerkiksi "Iso joki" saa osakseen kovan kohtelun - kuin isän kädestä konsanaan! Sanoitukset ovat suurelta osin suoria käännöksiä, ja ihailtavan taitavasti Cashin laulujen maailma on onnistuttu Suomen kielelle riimittämään, oli sitten kyseessä traagisempi tarina tai humoristisempi ilakointi. Jälkimmäistä osastoa herkullisimmillaan edustaa "Balladi teinikuningattaresta", joka ennakkoon ajatellen tuntui lähes mahdottomalta saattaa suomeksi. Tekstinikkarit Bea Vala ja Risto Klemola ovat tehneet erinomaista työtä, heidän lukuisten tekstien lisäksi mukana on muutama käännös vuosikymmenten takaa, kirkkaimpana kruununa Jukka Virtasen "Poika nimeltä Vee".
Lauluja levylle valittaessa "American Recordings" -sarjan materiaali on viisaasti jätetty pois, ja materiaali on pääosin 50- ja 60-luvuilta.
Pauli itse kertokoon: "Oleellista biisejä valittaessa oli, että ei lähdetty ollenkaan sorkkimaan näitä Cashin loppuaikojen juttuja. Ne on niin hurjia juttuja, että en missään tapauksessa halunnut niihin kajota. Ihan tarkoituksella jäätiin sinne 50-luvun naivismiin, se on hyvin herkkää, vaikkakin aiheet on usein aika rankkoja. Tekstit on aika suoria käännöksiä ja aika rouheita."
Yksi "Mustan" kohokohdista on "Yksinäisyys syö", jossa Pate kanssa duettoa suuren yksinäisyyden ja ison alakulon tiimoilta laulaa Dave Lindholm. "Juu, mää pyysin lännenmiestä mukaan, siitä biisistä tuli nimittäin sellainen fiilis, että pitää saada mukaan toinenkin cowboy suremaan".

Käteis-kattauksen kruunaa maestron laulutulkinnat. 53-vuotias Ikurin Wanha Kameli (Tex Willer-sanastoa lainatakseni) on sisäistänyt laulut ja tekstit ihailtavalla tavalla. Tulkinnat vakuuttavat, vaikuttavat ja koskettavat. Kaikenlainen ylitulkinta loistaa poissaolollaan, Pate kuulostaa siltä, kuin hän olisi aina rakastanut näitä kappaleita ja koko elämänsä niitä laulanut. "Musta" on totaalisen onnistunut, ja todennäköisesti hienoin levytys, mitä Mustajärvi on koskaan tehnyt - tähän mennessä. Tosin tästä on vaikea jopa Paten pistää paremmaksi!

Teppo Nättilä
Radio Suomen Kantritohtori
Musiikki- ja sikarijournalisti

1. Et voi ymmärtää (Understand your man)
2. Kaita tie (I Walk The Line)
3. Tuli polttaa (Ring Of Fire)
4. Balladi teinikuningattaresta (Ballad Of A Teenage Queen)
5. Kun ei niin ei (The Ways Of Woman In Love)
6. Iso joki (Big River)
7. Ukko-Pekka (Orange Blossom Special)
8. Itkee saat (Cry, Cry, Cry)
9. Lilja (Delia's Gone)
10. Balladi pojasta nimeltä Vee (Boy Named Sue)
11. Musta kissa (Mean Eyed Cat)
12. Rakkauden juna (Train Of Love)
13. Yksi vain ei tuu (I Still Miss Someone)
14. Yksinäisyys syö (I'm So Lonesome I Could Cry)
15. Niin kai kuitenkin käy (Guess Things Happen That Way)

Pate Mustajärvi: laulu

Risto Klemola: kitarat

Ville Rauhala: basso

Juppo Paavola: rummut

Henrik Perello: viulu

Frogley: taustalaulu

Janne Laurila: taustalaulu

Arto Piispanen: kosketinsoittimet

Tuomas Luukkonen: huuliharppu

Aarne Tenkanen: konduktööri kappaleessa Ukko-Pekka

Dave Lindholm: laulu kappaleessa Yksinäisyys syö

Äänitys, miksaus ja tuotanto: Jani Viitanen / Headline Studio

Masterointi: Pauli Saastamoinen / Finnvox